Olen viettänyt nyt niin monta iltaa pyöriskellen sängyssä pää savuten ylikierroksilla käyvän ideatehtaan hillittömien ryöpsäytysten vuoksi , joten tänään käteni kasvoivat kiinni puikkoihin, ja olen neulonut ja purkanut, neulonut ja pähkäillyt, purkanut, neulonut, taas purkanut - ja tätä olen vapaaehtoisesti tehnyt. Splendid, huh?
Kaivoin kaikki käsityökamani komerosta, ja mietin millä hiljentää mieltäni piinaava luovuuden puuska, ja koska olen todella surkea käsityöläinen Wain Willeimmissä Unelmissa - olen saanut todella kasvattaa sitä kuuluisaa kärsivällisyyttä.
Luka on kieppunut koko päivän uteliaana lankakerieni ympärillä ja kysynyt noin minuutin välein mitä äiti neuloo. On minulla ajatus mitä yritän näpertää, mutta katsotaan valmistuuko se koskaan. Kyllä kai, kun Luka kärttää jotakin ihanaa yllätystä jota äiti hänelle ompelee.
Jannella on ollut tänään off day ( Lukan sanavalinta, ihana ) ja meidän päivä on ollut suloinen. Ihana.
Pihalla tuntuu talvi
Luka
Stella
Kommentit